KY:n vuonna 1934 perustettu ”Käytännön kerho” sisälsi luentoja muun muassa aiheista ”Pitääkö suomalaisen liikemiehen välttämättä osata ruotsia?”, ”Eikö kauppaopisto riitä naisille?” ja ”Tuleeko liikemiehen olla ehdottoman raitis?”.

Arkkitehdin luonnos KY-talosta
Pohjoisella rautatiekadulla sijaitseva jo 70-vuotias oma talo on yksi vahvimmista KY:n symboleista. Talohankkeesta muodostui 1930-luvun KY-aktiivien voimannäyttö, joka myöhemmin KY:llä kohosi jopa myyttisiin mittoihin. KY-talon rahoittamiseksi varoja kerättiin pitkään ja menetelmiä oli moneksi – yhtenä huipennuksena nähtiin muun muassa arpajaiset vuonna 1930. 1930-luvun lama kuitenkin sotki suunnitelmia ja jo ostettu nykyinen Hankenin tontti Runeberginkadulla jouduttiin myymään. 1939 KY sai uuden mahdollisuuden allekirjoittaessaan nykyisen KY-talon tontin ostosopimuksen. KY-talo valmistui Pohjoiselle Rautatiekadulle vuonna 1940.
Vuonna 1947 KY-taloon rakennutettiin seitsemäs kerros uusia opiskelija-asuntoja varten, ja se vihittiin käyttöön tasavallan presidentin puolison Alli Paasikiven toimesta. KY:n opiskelijakoti pystyi nyt majoittamaan 72 ekonomin alkua. KY-talo näki niin rappukäytävänujakat, alkoholin salakuljetuksen kuin massiiviset juhlat. Seiskan asukkailla oli myös tapana muun muassa järjestää joka vuosi asuntolan hiihtokisat KY:n talon katolla.

Nykyinen KY-talo
Vuonna 1955 kokonaan KY:n omistukseen siirtyneessä talossa on majaillut niin Suomen ensimmäinen striptease-ravintola Espilä kuin KY:n oma KY-Exitkin. KY:n talosta tuli 1960-luvulla yksi kaupungin keskeisistä huvittelukeskuksista. Yläkerrassa oli Kynssit-niminen ravintola sekä ruokaravintola Espilä ja kellarin juhlatilassa toimi Kylterikellari -nimen saanut salakapakka. 1970-luvulla KY luopui KY-talossa sijainneista asunnoista asuntolan säilyttämistä kannattaneen jäsenäänestyksen vastaisesti, koska se nähtiin hallituksessa ja edustajistossa taloudellisesti järkevimmäksi ratkaisuksi.
Nykyään KY-talo palvelee kellarin juhla- ja kerhotiloilla sekä kolmannen kerroksen kokous-, juhla- ja toimistotiloillaan monen monituista käyttäjää. KY-toiminnan aktiivisuus näkyy tilojen käyttöasteiden hipoessa kattoa. KY-talossa kokoontuu niin valiokunnat, työryhmät, jaostot, ainejärjestöt kuin kerhotkin ja lisäksi toimistotilat palvelevat joka päivä KY:n ja KY-säätiön keskustoimistoa.

Nykyinen KY-talo
KY100-vuosijuhlaviikkoa edeltävänä torstaina KY-talo sai verhokseen juhla-asun ja samalla KY100-ilme tuli näyttävästi osaksi keskustan katukuvaa. KY:n toiminnan kulmakivenä toimivan talon julkisivulle ripustettiin 14 metriä korkea lakana, jossa on kuva juhlavuoden symbolista, Feeniks-linnusta. Näyttävä lakana näkyy pitkälle, aivan kuten talolle leimalliset KY-kirjaimetkin rakennuksen katolla. Lakana on seinässä kahden viikon ajan helmikuussa ja ripustetaan sinne uudestaan vapun aikaan.
